Rohkea rakentaminen

Rohkea rakentaminen

Korkea rakentaminen

Ennen vuoden 2017 kuntavaaleja nostin yhdeksi vaaliteemaksi korkean rakentamisen edistämisen Turussa. Pian vaalien jälkeen saimmekin kaupungilta korkean rakentamisen selvityksen osana vuoden 2029 yleiskaavaluonnosta. Korkeita rakennuksia ei vieläkään Turussa näy, mutta eteenpäin on menty. Korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet ovat kartoitettu ja ohjeet korkean rakentamisen suunnitteluun ovat määritelty.

Suunnittelusta on kuitenkin päästävä myös toteutukseen. Viime kuntavaalien jälkeen Helsinkiin nousi Suomen korkein tornitalo, 132-metrinen Majakka. Tätäkin korkeampia taloja on tulossa Helsingin Pasilaan. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tornitaloalueen arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman, ja alueelle on tulossa 156-metrinen rakennus.
Pääkaupunkiseudulla myös Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkein on 40-kerroksinen. Tampereelle valmistui keväällä 2015 Tampellan Espantorni. Opiskelijatalossa on 16 kerrosta. Myös pienemmissä kaupungeissa on viime vuosina toteutettu tornitaloja. Esimerkiksi Jyväskylään valmistui kesällä 2014 13-kerroksinen asuintalo. Poriin taas rakennettiin vuonna 2016 16-kerroksinen kerrostalo.

Turun kaupungin korkean rakentamisen selvityksessä puhutaan pilvenpiirtäjistä, trendikkyydestä ja luodaan muutenkin sellaista mielikuvaa, että korkea rakentaminen olisi jollain tavalla aina kytköksissä yksittäisten, valtavien monumenttien rakentamiseen. Tämä on kaukana omasta käsityksestäni korkeasta rakentamisesta ja sen todellisesta tarkoituksesta. Korkea rakentaminen voi olla myös korkeudeltaan maltillisempaa, mutta määrältään laajemmin hyödynnettyä. Keskusta-alueen leviäminen ja pirstaloituminen yhä kauemmas ydinkeskustasta saadaan kuriin korkealla rakentamisella. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa korkeaan rakentamiseen uusien asukkaiden asuttamiseksi. Asuin- ja toimistorakennusten suuntautuminen ylöspäin vapauttaa kaavoituksesta tilaa virkistys-, harrastus- ja palvelumahdollisuuksille. 

Suojelukohteet rakentamisessa

Uutta rakentamista hidastaa naiivi suhtautuminen osaan suojelluista kohteista. Asemakaavassa suojellun rakennuksen omistaja on velvoitettu pitämään rakennus kunnossa, mutta käytännön syistä tämä ei aina toteudu. Rakennukset ovat usein jo ennestään purkukuntoisia. Omistajalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Kunnostaa purkukuntoinen suojelukohde omalla rahalla, vaikka rakennukselle ei olisi sellaisenaan edes käyttötarkoitusta. Tai odottaa purkupäätöstä, jotta arvokkaalle tontille saadaan rakentaa taloudellisesti ja yleishyödyllisesti järkevämpiä vaihtoehtoja tilalle. Rakennuksia suojellaan liian kevein perustein, joka hidastaa kaupungin kehitystä ja uusia investointeja. Huonokuntoiset suojelukohteet aiheuttavat myös turvallisuusriskin ja pilaavat kaupunkimaiseman. Rakennuksen pitää olla suojelun arvoinen ja siinä kunnossa, että sen voi kohtuullisella rahalla kunnostaa. Suojelupäätöksen tehneet virastot eivät hanki rakennusta omistuksiinsa, vaan suojelevat sen omistajan tahdosta riippumatta, loukaten omistajan omistusoikeutta.

Tavoitteeni:

• Turun tulee suhtautua rohkeammin korkeaan rakentamiseen siirtymällä suunnittelusta toteutukseen.
• Suojeltujen kohteiden kriteereitä tulee tarkastella uudelleen järkiperäisesti ja omistajien omistusoikeutta kunnioittavasti.