Rohkea rakentaminen

Rohkea rakentaminen

Korkea rakentaminen

Suurista kaupungeista esimerkiksi Espoo ja Tampere ovat viime vuosina julkaisseet kriteerit tornitalojen rakentamiselle. Turkukin tekee omasta korkeasta rakentamisesta parhaillaan selvitystä.

Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan korkea rakentaminen tulee käsittelyyn eri vaiheissa, sillä se on osa Turun vuoden 2029 yleiskaavaluonnosta. Yleiskaavaluonnoksesta taas ollaan päättämässä vasta tulevana kesänä.

Luonnospäätös on hyvin tärkeä strateginen päätös, joka tehdään vaalien jälkeen kesällä. Espoo esimerkiksi on julkaissut korkean rakentamisen periaatteet, joissa määritellään korkeiden ja hyvin korkeiden rakennusten korkeudet. Lisäksi määritellään korkean rakentamisen alueet kaupungissa.

Turkuun näin kattavia kriteereitä ei ole luvassa. Hintsasen mukaan kaupunki määrittelee sen, mitä korkea rakentaminen on. Sellaiseksi katsotaan voimakkaasti ympäristöstään korkeudeltaan poikkeava rakentaminen.

Helsinkiin on tulossa Suomen korkein tornitalo, kun Kalasatamaan nousee 132-metrinen Majakka. Talo on 35-kerroksinen ja siihen sijoittuu 283 asuntoa. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018.
Tätäkin korkeampia taloja on tulossa Helsingin Pasilaan. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tornitaloalueen arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman, ja alueelle on tulossa 156-metrinen rakennus.
Pääkaupunkiseudulla myös Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkein on 40-kerroksinen.
Tampereelle valmistui keväällä 2015 Tampellan Espantorni. Opiskelijatalossa on 16 kerrosta. Myös pienemmissä kaupungeissa on viime vuosina toteutettu tornitaloja. Esimerkiksi Jyväskylään valmistui kesällä 2014 13-kerroksinen asuintalo. Poriin taas rakennettiin viime vuonna 16-kerroksinen kerrostalo.

Turun kaupungin kaavoitukseen tulee lisätä korkeaa rakentamista. Keskusta-alueen leviäminen ja pirstaloituminen yhä kauemmas ydinkeskustasta saadaan kuriin korkealla rakentamisella. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa korkeaan rakentamiseen uusien asukkaiden asuttamiseksi. Asuin- ja toimistorakennusten suuntautuminen ylöspäin vapauttaa kaavoituksesta tilaa virkistys-, harrastus- ja palvelumahdollisuuksille. 

Suojelukohteet rakentamisessa

Uutta rakentamista hidastaa naiivi suhtautuminen osaan suojelluista kohteista. Asemakaavassa suojellun rakennuksen omistaja on velvoitettu pitämään rakennus kunnossa, mutta käytännön syistä tämä ei aina toteudu. Rakennukset ovat usein jo ennestään purkukuntoisia. Omistajalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Kunnostaa purkukuntoinen suojelukohde omalla rahalla, vaikka rakennukselle ei olisi sellaisenaan edes käyttötarkoitusta. Tai odottaa purkupäätöstä, jotta arvokkaalle tontille saadaan rakentaa taloudellisesti ja yleishyödyllisesti järkevämpiä vaihtoehtoja tilalle. Rakennuksia suojellaan liian kevein perustein, joka hidastaa kaupungin kehitystä ja uusia investointeja. Huonokuntoiset suojelukohteet aiheuttavat myös turvallisuusriskin ja pilaavat kaupunkimaiseman. Rakennuksen pitää olla suojelun arvoinen ja siinä kunnossa, että sen voi kohtuullisella rahalla kunnostaa. Suojelupäätöksen tehneet virastot eivät hanki rakennusta omistuksiinsa, vaan suojelevat sen omistajan tahdosta riippumatta, loukaten omistajan omistusoikeutta.

Tavoitteeni:

  • Turun tulee suhtautua rohkeammin korkeaan rakentamiseen avaamalla sille mahdollisuuksia tulevassa yleiskaavaluonnoksessa.
  • Suojeltujen kohteiden kriteereitä tulee tarkastella uudelleen järkiperäisesti ja omistajien omistusoikeutta kunnioittavasti.

Comments are closed.